Eilen jännitimme, saammeko automme huollosta pois tarpeeksi ajoissa, jotta pääsemme ajelemaan jälleen ykköskotiimme Pohjanmaalle. Eiväthän he saaneet sitä korjatuksi, joten antoivat meille sitten laina-auton viikoksi. Tavaraa oli mukana kiitettävästi ja onneksi saimmekin tilavan farmarin alle. Myös pojan kummitädin tekemä ihastuttava Herra Pupu oli pakattu mukaan.
 |
| Herra Pupu |
Matka ykköskodin ja kakkoskodin välillä on siis 340km. Ajoaika on reilut neljä tuntia, mutta pojan tarpeista ja pysähdyksistä riippuen matkaan kuluu meillä aikaa yleensä viidestä kuuteen tuntiin.
 |
| Ystävykset |
Tällä kertaa pojan mielestä matkustaminen turvaistuimessa ei ollut yhtään mukavaa ja etenemisvauhtimme oli alkumatkasta vaivaiset 40km/h. Kahden tunnin ajon jälkeen kasassa oli siis vasta 80km.
 |
| Näkymä takapenkiltä |
Tällöin emme vielä arvanneet, että matka tulee hidastumaan vielä entisestään...
 |
| Vauhdin huumaa |
Edes Herra Pupu ei huomannut tiellä terävää kiven järkälettä, jotta olisi voinut varoittaa meitä etukäteen. Niinpä kivi osui renkaaseen ja rengas sanoi tsssssss...
 |
| Lohduton näky |
Kyllä vain, toinen eturengas oli ihan tyhjä. Olimme keskellä peltoja jossain Karvian ja Jalasjärven välissä. Ei muuta kuin vararengasta etsimään ja tavarat ulos takakontista.
 |
| Olimme varmaan hauska näky ohikulkijoille. Mies näkyy paikkaushommissa oikeanpuoleisen oven takana. |
Vararengasta ei autosta löytynyt, mutta renkaan korjaussarja kylläkin. Sillä aikaa kun mies opiskeli pakkauksen vieraskielisiä käyttöohjeita, me pojan kanssa söimme, kuvasimme ja ihailimme hiljaista maalaismaisemaa hämärtyvässä syysillassa. Ja niin omituiselta kuin se kuulostaakin, siinä kaiken hässäkän keskellä tuli mieleen ajatus, että kyllä elämä vain on ihanaa! Koskaan ei voi tietää mitä päivä tuo tullessaan ja juuri se tekeekin elämästä mielenkiintoisen!
Loppumatka sujuikin rauhallisissa merkeissä ja poika nukkui autuaana omassa kopassaan. Köröttelimme 80km tuntinopeudella ja renkaan paikka piti onneksi loppuun saakka. Kotona olimme viimein puolilta öin.
 |
| Kauniita unia! |
Sellainen päivä eilen. Kiitos rakkaat, että olette olemassa!
3 kommenttia:
Herra Pupu on saanut kyytiä :D Onneksi pääsitte ehjänä perille! Toivottavasti paluumatka sujuu sitten sutjakammin.
Olipa kiva matkakertomus. Hyvää syksyä teille ja sulia kelejä mahdollisimman pitkään !!
Kiitos frost ja anonyymi! Toivotaan tosiaan, että paluumatkalla on hieman enemmän onni matkassa ja ettei talvirenkaisiin ihan vielä tarvisi varautua. ;)
Lähetä kommentti